Pakko silti myöntää, että on mulla pieni huoli tulevasta kesästä! Ihan vaan siksi kun viime kesä meni jotenkin niin puihin. Ja vaikka suurin syy siihen olikin se yli puoli vuotta kestävä syksy, jolle nyt ei kamalasti voi, niin kyllähän se nyt harmittaa kun Suomessa kesä on niin harvinaista herkkua jota odottaa koko muun vuoden kieli pitkällä, niin sitten sitä ei tulekaan.
Siksi on jotenkin hankalaa nauttia näistä tällä viikolla olleista läpimistä päivistä kun miettii tosi pessimistisena vaan että no tässä ne nyt sit taas kuitenkin on. Ja mites toi logiikka taas tossakin... Musta tuntuu ettei psyyke enää kestä toista vuotta putkeen kykkiä sisällä kun joutuu kaikki viimekesien kohokohdat feidaamaan vaan siksi kun sataa.
Toinen mikä tässä kesässä on, niin mulla eikä myöskään Dänillä tule olemaan mitään lomia. Tavallaan se ahdistaa ihan sairaasti, mutta kai siihenkin pitää koittaa vaan asennoitua oikein ja kyllähän sitä sitten voi elokuussa kun suurin osa on lomansa lomaillut niin katella jotain palkattomia. Onneksi duuni ainakin joustaa sen verran.
Plussaa tässä on se, että rahatilanne vaikuttaisi olevan parhain mitä koskaan niin onpahan mahdollisuus ottaa noista viikonlopuista kaikki irti! Mulla on jo sellaiset pläänit mielessä että en ole edes Dänille viittinyt niistä mitään sanoa ettei parka ahdistuisi jo valmiiksi etukäteen buukatusta kesästä. Haha no ei ehkä ihan...
Toinen plussa tässä on se, että kohta meidän porukoilla on kesämökki vähän eksoottisemmassa paikassa että oli täällä kunnon kesä vai ei, niin mä ainakin meinaan siellä hengata suurimman osan talvesta talonhoitajana.
Illemmalla tulee toista postausta! Sen verran voin kertoa, että tätä postausta kirjoittelen jostain ihan muualta kuin Hesarin kopperosta. Nimittäin kuistilla keskellä korpea. Mutta missä aurinko perkele....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti