30 day challenge: D8 - Your family

Hah, käytiin eilen katsomassa Fast and Furious 6. Ihan vaan koska oon teininä ihan huolella fanittanut niitä leffoja ja onhan ne kaikki nyt tullut katsottua niin piti toi uusinkin ja mun luulojeni mukaan myös viimeinen osa. Eihän noissa leffoissa ole enää pitkään aikaan ollut mitään järkeä tai logiikkaa, mutta viihdyttäviä ne on silti! Ja hyvännäkösiä. Elokuvaahan se vain on, ei sen pidäkään etenkään toimintaleffoissa mennä just niinku oikeessa elämässä kaiken fysiikan lakien mukaan. Oli tämä sitäpaitsi parempi kuin se edellinen. Lopputekstien keskelle sijoitettu yllättävä kohtaus oli kyllä aikamoinen (jengi taputti sille?), antoi just yhden syyn lisää mennä katsomaan sen seuraavankin osan. Kyllä, ensi vuonna tulee F&F 7.

Vaikka noissa Fast and Furious-leffoissa niin kamalasti perhearvoja toitotetaankin, niin ei se silti ole milläänlailla aasinsilta tämän päiväiseen haasteeseen. Mulla olisi oikeastaan vaikka minkälaista tarinaa kerrottavana mun perheestä. Ollaan kyllä kaikenlaista käyty läpi ja yksi vaikuttamimmista tekijöistä varmastikin on ollut meidän entinen isäpuoli, joka oli pahemman luokan narsisti. Tämä blogi ei tosin ole ehkä ihan oikea paikka siitä avautua, mutta mä joskus tulen niistä asioista tavalla tai toisella kertomaan. 

Meillä on aika iso perhe. Tai itseasiassa koko suku on iso, sillä äidillä on viisi sisarusta ja näillä kaikilla on vähintään kaksi lasta. Sitten meitäkin on kuusi lasta, minä vanhimpana. Mua on aina ärsyttänyt esikoisen asema siitä syystä että olen saanut olla se "tienraivaaja", eli mulle ollaan oltu sata kertaa ankarampia kuin mitä noille muille. Olen myös aina ihan hirmuisesti toivonut isoveljeä- tai siskoa. Mutta sitten toisaalta olen kanssa ihan häikäilemättömästi käyttänyt vanhimman oikeuksia hyväksi. 

Sitten mulla on mun toinen perhe, johon mun isän lisäksi kuuluu äitipuoli sekä kaksi velipuolta. Oikean isänihän tapasin vasta 15-vuotiaana, mutta ollaan sen jälkeen oltu yhteyksissä ja nähty silloin tällöin. Niin kuin mun "oikean" perheen tyypeistä, niin myös tämän toisen perheen tyypeistä tykkään ihan älyttömästi. 

En voi kuitenkaan sanoa olevani niin kamalan läheinen mun perheiden kanssa. En pidä niin tiiviisti yhteyttä ja vaikka ne asuukin ihan tossa Vantaalla niin kyläiltyäkin tulee aika harvoin. Tulen kyllä loistavasti toimeen kaikkien kanssa ja koen olevani tervetullut ihan milloin vain. Ehkä se onkin tärkeintä. 

Niin ja kyllähän tuo Dänin puoleinen perhe on tässä vuosien myötä myös tullut tärkeäksi. Tietenkään sitä kaikkein tärkeintä, eli itse Däniä unohtamatta!

Näihin sanoihin lopetan nyt tämän postauksen ja riennän päivän tapahtumiin. Ehkä sitä myötä saisin sen skipatun "Bullet your whole day"-haasteen kyhättyä kasaan ihan kuvien kera!

30 day challenge: D7 - Your favorite Instagrams

Skippasin nyt tuon kuutos päivän "Bullet your whole day"-kohdan läpi, koska tänään siinä ei olisi ollut juuri mitään mielenkiintoista niin voin tehdä sen vaikka sitten joku sellainen päivä tällä viikolla kun on jotakin ohjelmaa.

IG:ssä seuraan aika vähän ketään muita kun kavereita ja tuttuja. Mua yleensä alkaa hyvin, hyvin pian kaikissa suosituissa instagrammaajissa hajottamaan se spämmin määrä ja etenkin shoutoutit! Olisin mielelläni esimerkiksi jatkanut Grumpy Catin seuraamista, mutta kun niitä kuvia tuli kymmeniä päivässä ja ehkä yks niistä oli joku kunnon kuva. Muuten sieltä tuli juurikin sitä shoutouttaamista ja vanhojen kuvien toistoa. Helvetti sentään. Ja olen myös yleensä hyvin nopeaan lopettanut jonkun yksityisen ihmisen seuraamisen kun sieltä on tykitetty niitä kuvia joku viiskyt putkeen tunnin välein jostain maailman turhimmista asioista tai sitten ehkä vielä pahempi: omaa naamansa se miljoona kuvaa putkeen. Siis joo tiedetään, oot ihan hyvännäköinen ja näköjään olet itsekin sitä mieltä mutta ehkä vähempikin riittäisi? Itsehän siis laitan vain kaikkea todella tärkeää, kuten kuvan karvasta...

  Haha tää on vaan niin mahtava ja sattu tulee just noi parhaimmat kuvat tähän vielä - Great Gatsby, Ryan Gosling ja toi kukkalätsäkuva. Ihan mahtavaa.

Siinäpä se top3! Etin yleensä vaan kuvia kaikilla tägeillä sieltä ja siks ärsyttää kans nää kaikki tykkäys-huoraajat ketkä tunkee sen sata asiaankuulumatonta tägiä siihen kuvaan. Saa muuten kertoo omia lemppareitaan tai miksei vaikka omia tunnuksiaanki tonne ni voin sit käydä katteleen löytyiskö mitään uutta ja jännää.

30 day challenge: D5 - Your opinion about your body and how comfortable are you with it

Haa, kroppa-asiaa. Voi kun voisin tähän kirjoittaa pitkän tarinan siitä miten olen vanhenemisen myötä oppinut hyväksymään kroppani ja kuinka kaikki naisten kropat on kauniita -omani mukaanluettuna- ja kehoaan pitää kunnioittaa ja blaablaa blaah. No, en voi.

Ei mulla ole mitään isoja ongelmia kroppani suhteen. En uiskentele päivästä toiseen itseinhossa siitä miten läski olen tai pakonomaisesti etsien peilistä uusia virheitä. Mutta sanottakoon niin, että tiedostan kyllä ongelmakohtani ja olisin enemmän kuin onnellinen jos pääsisin niistä eroon.

Joskus mulla oli kamala kompleksi mun pituuden kanssa. Ärsytti kun en voinut olla "normaali-ihmisten" pituinen. Onhan se oikeasti kamalan epäkäytännöllistä. Keikoilla näkee huonosti lavalle ja leffassa aina joku sua pidempi tulee sun eteen (whoo mitkä todennäköisyydet!), kaupassa ja kotona joudut kurottelemaan ja kiipeilemään saadaksesi jonkin tuotteen. Puhumattakaan siitä, että kaikki katsoo sua aina alaspäin! Sitten vielä kun mä en ole korollisten kenkien ylin ystävä. En väitä ettenkä ottaisi joitakin (kymmeniä) senttejä samantien pituutta jos siihen jokin mahdollisuus olisi, mutta kun aloin miettimään kuinka paljon maailmassa on enemmän sua pidempiä jäbiä, niin oon ihan hyväksynyt lyhyyteni. En tiedä olisko puoletkaan niistä pitkistä hyvännäköisistä miehistä niinkään viehättäviä jos kattelis maailmaa niiden kanssa samalta korkeudelta.

Mulla on oikeastaan kaksi asiaa kropassani, joita en voi sietää ja haluaisin niin paljon korjata ne. Näistä valitettavasti vain toiselle on tehtävissä jotain.

Mun hampaista olen joskus avautunut ennenkin. Ne ei ole missään määrin nätit, mutta sitäkin vähemmän ne on hyvässä kunnossa. Vaikka niitä hoitaisi kuinka hyvin niin ei auta. Onneksi hätä ei ole tämän näköinen! Olen nähnyt miten muakin toivottovimmista tapauksista loihditaan kunnon hollywood-hymyjä, niin miksei munkin purukalustosta. Näillä hinnoilla se tosin ei ole ehkä ihan lähiajan tavoite.

Sitten se toinen asia joka häiritsee mua eniten kaikista enkä vaan pysty hyväksymään sitä vaikka mikä olisi. Mulla ei ole lantiota! Eikä lantiottomuuden myötä myöskään takapuolta. Olen tasan kerran elämässäni kuullut  jonkun sanovan että mulla on hyvä perse. Se oli ala-asteella. Neva föget. Vaikka olisi kuinka isot tissit, niin kyllä se vaan syö naisellisuutta kun näyttää ihan mieheltä takaapäin.

Ja jos saa vähän vielä valittaa niin kyllä mua vähän syö myös se, että kaikki kertyy mulla vatsaan niin voitte vain kuvitella kuinka kaunis näky se on. Tässä koitan parhaani tehdä asialle jotain, mutta ei paljon naurata kun kilot näyttää olevan jämähtäneen pömppövatsaksi ja ne lähtee juuri sieltä mistä ei pitäisi - tisseistä.

Mutta näin muuten viihdyn kyllä kropassani enkä koe mitään suurempaa inhoa sitä kohtaan. Voisi se olla joku oikeasti paha, tää nyt ei oo mikään kamalan toivoton. Muhah.

kesän aloitus

Huh kun oon poikki! Vetänyt aika hyvin mehut tämä viikko. Huomaa miten paljon enemmän kesäisin on elämää kun heti ilmojen lämmettyä oon koko viikon nähny kavereitani ja juossut puistosta toiseen. Tokoinranta, Alppari, Karhupuisto, Dallapenpuisto... Sen lisäksi lähdettiin viikonlopuksi Dänin kanssa "mökille", eli sen broidille Espooseen joka asuu tyyliin keskellä ei mitään hyvinkin mökkimäisessä rakennuksessa. Noh, siellä on ötököitä, järvi ihan skidin matkan päässä sekä puucee, joten eiköhän tuo mökin kriteerit täytä! Koska tämä kulunut viikko on myös sisältänyt aika paljon tissuttelua niin pidin myös taukoviikkoa kaikesta lenkkeilystä ynnämuusta. Toivottavasti kesä ei nyt tule vesittämään mun hyvin alkanutta kuntoilua, olisi ihan siistiä kerrankin olla edes jonkinlaisessa rantakunnossa.

Mökillä oli niin rentoa! Grillattiin, saunottiin, tehtiin vähän pihatöitä, pelattiin mölkkyä jonka tietty voitin, pistettiin kanssa yksi kaasugrilli kasaan Dänin kanssa ja saatiin melkeen parisuhdekriisi aikaiseksi kun tolla noi hermot on mitä on, fiilailtiin (tai no minä fiilailin) ukkosta, ammuttiin ilmakiväärillä, katsottiin Suomi-Ruotsi-matsi (ehhh), pyydystin kymmeniä pikkusammakoita ja siirsin ne turvaan pihan keskeltä... Kaikenmoista! Huomenna alkaa taas kunnon arki ja seuraava loma onkin ties milloin.

Ton vikan kuvan otin ukkosen aikaan. Oli ihan oudon väristä ja kirkasta vaikka aurinko oli laskenut ajat sitten. Olin kans vähän pettynyt kun ei tullu mitään kunnn myrskyä.

30 day challenge: D4 - Something your currently worrying about

Musta asioista stressaaminen ja niistä huolehtiminen etukäteen on jotain niin turhaa, että en jaksa sellaiseen tuhlata aikaani. Joskus harvoin mulle iskee jokin mielenheikkous päälle mutta hetken ajan päästä tulen taas järkiini että no se ei ole nyt ajankohtaista.

Pakko silti myöntää, että on mulla pieni huoli tulevasta kesästä! Ihan vaan siksi kun viime kesä meni jotenkin niin puihin. Ja vaikka suurin syy siihen olikin se yli puoli vuotta kestävä syksy, jolle nyt ei kamalasti voi, niin kyllähän se nyt harmittaa kun Suomessa kesä on niin harvinaista herkkua jota odottaa koko muun vuoden kieli pitkällä, niin sitten sitä ei tulekaan.

Siksi on jotenkin hankalaa nauttia näistä tällä viikolla olleista läpimistä päivistä kun miettii tosi pessimistisena vaan että no tässä ne nyt sit taas kuitenkin on. Ja mites toi logiikka taas tossakin... Musta tuntuu ettei psyyke enää kestä toista vuotta putkeen kykkiä sisällä kun joutuu kaikki viimekesien kohokohdat feidaamaan vaan siksi kun sataa.

Toinen mikä tässä kesässä on, niin mulla eikä myöskään Dänillä tule olemaan mitään lomia. Tavallaan se ahdistaa ihan sairaasti, mutta kai siihenkin pitää koittaa vaan asennoitua oikein ja kyllähän sitä sitten voi elokuussa kun suurin osa on lomansa lomaillut niin katella jotain palkattomia. Onneksi duuni ainakin joustaa sen verran.

Plussaa tässä on se, että rahatilanne vaikuttaisi olevan parhain mitä koskaan niin onpahan mahdollisuus ottaa noista viikonlopuista kaikki irti! Mulla on jo sellaiset pläänit mielessä että en ole edes Dänille viittinyt niistä mitään sanoa ettei parka ahdistuisi jo valmiiksi etukäteen buukatusta kesästä. Haha no ei ehkä ihan...

Toinen plussa tässä on se, että kohta meidän porukoilla on kesämökki vähän eksoottisemmassa paikassa että oli täällä kunnon kesä vai ei, niin mä ainakin meinaan siellä hengata suurimman osan talvesta talonhoitajana.

Illemmalla tulee toista postausta! Sen verran voin kertoa, että tätä postausta kirjoittelen jostain ihan muualta kuin Hesarin kopperosta. Nimittäin kuistilla keskellä korpea. Mutta missä aurinko perkele....

30 day challenge: D3 - Your fears

Eilisessä postauksessa vähän sivuttiinkin näitä mun pelkoja, toisinsanoen sitä miten nössö olen ja nukun telkkari päällä yksin ollessa. Pimeän ja joidenkin höpömörköjen lisäksi pelkään luonnollisesti sitä että itselle tai jollekin läheiselle tapahtuu jotakin. Däni on myös tartuttanut mulle jonkinasteisen autossa matkustamisen pelon. Siellä liikenteessä kun kaikki on niin pienestä kiinni ja siellä liikkuu niitä urpoja ketkä niin mielellään leikkii omallaan kuin muidenkin hengellä.

Pelkään myös punkkeja, tai pikemminkin inhoksun maailman eniten. Pelkään kauhuleffoja. Olen seurannut Dänin esimerkkiä ja lopettanut niiden katsomisen kokonaan koska saan niistä traumoja. Mulla on ollut kauheat taistelut itseni kanssa kun tekisi niin mieli katsoa Paranormal Activity mutta itseni tuntien en uskaltaisi varmaan nukkua hetkeen sen jälkeen.

Pelkään myös sitä, että herään joku päivä vanhana ja ajattelen että tässäkö se elämä oli ja harmittelee kaikkia niitä asioita mitä jätti tekemättä.

Loppujenlopuksi olen aika kiitollinen ettei mulla ole mitään elämää rajoittavia pelkoja, kuten lentopelkoa tai jotain fobiaa. Olisi nihkeetä jos pelkäisi kuollakseen jotain niinkin normaalia ja arkipäiväistä asiaa kuin lintuja.

30 day challenge: D2 - Weird things you do when you're alone

Mietin aluksi että tästä postauksesta tulee tosi lyhyt, koska enhän mä tee mitään outoa yksin ollessani. Kuhan vain makaan sohvalla, datailen ja katson telkkaria. Mutta sitten kun aloin kiinnittämään asiaan enemmän huomiota, niin huomasin että no kyllä mä ainakin puhun välillä itsekseni ja useimmiten vieläpä englanniksi.

Jos joudun viettämään yön yksin kotona (mitä tapahtuu onneksi todella harvoin), niin nukun sohvalla TV ja mahdollisesti myös jokin valo päällä koska oon nössö. Joskus en uskaltanut käydä yksin kotona ollessa suihkussa, mutta koska se oli aika rajoittavaa ja satuin yhdessä vaiheessa yksin asumaan, niin oli pakko vaan alkaa käymään siellä suihkussa. Ovi auki tosin ja silloinkin välillä kuikuilen ettei näy ketään missään. Mulle jäi nimittäin traumat kun mut säikäytettiin pahimman kerran ikinä teininä suihkussa ollessani. Mun silloinen poikaystävä oli hiipinyt mun taakse ja pysyi siinä liikkumatta niin kauan kunnes mulle tuli kamala tunne että joku on mun takana ja käännyin katsomaan. Säikähdin niin pahasti etten kyennyt puhumaan muutamaan tuntiin...

Voisin myös tähän loppuun mainita, että mulla ei ole tapana kotona ollessani kuunnella musiikkia, mitä aika moni tuntuu tekevän. Kuuntelen sitä muutenkin aika harvoin. Sen sijaan mulla on telkkari koko ajan päällä vaikken edes katsoisi sitä. Kuuntelen sitä! Ehkä se on joidenkin mielestä outoa.

30 day challenge: D1 - Meaning of your blog name

Koska mä en mitä luultavammin ole hereillä tähän aikaa, niin ajattelin ajastaa tän haasteen ekan päivän postauksen ennen mun iltarientoja!

Mullahan oli pitkään aivan kamala dilemma että minkä nimen mä annan blogilleni. En osaa olla täysin tyytyväinen blogiini ennen kuin se täyttää seuraavat kohdat:

1. Kunnon nimi
2. Hieno ulkoasu
3. Hyvät kuvat

Noh.. Hyvälaatuisia ja hienoja kuvia ei ole tämä blogi vielä nähnykää, ulkoasukin on siinä ja siinä kun en jostain syystä saa enää muokattua tuota HTML-koodia, mutta nimen, johon olen tyytyväinen, olen sentään keksinyt. Ja vei se kyllä aikaa ja monenlaisia nimiviritelmiä. Huh, en halua enää edes muistella.

Halusin nimen, joka kuvaisi mun blogia mahdollisimman hyvin. Toivoin myös nimeä, joka olisi jonkinlainen sanaleikki tai että se jollain tapaa mätsäisi keskenään. No, koska alusta asti on tarkoituksena ollut pitää kenkäpainotteista blogia (niin missä ne kaikki kenkäjutut oikein on?!) mun (ryyppy)tarinoiden siivittämänä, niin jostain sitten kajahti ilmoille aika itsestäänselvä kombinaatio Dunks&Drunks. Dunkkeja ja juoppoja, miten kätevää! Haha, nimi ei tosin toimi läheskään yhtä hyvin suomeksi eikä se nyt lopareissa edes rajaa tämän blogin aihealueita koska haluan ja aion kirjoittaa ihan siitä mikä mieleen juolahtaa. Sitä paitsi Janoskit on ohittaneet dunkit mun lempikenkinä, ehkä osuvampi nimi voiskin olla Janoskis&Shit. Lollero.

Ei muuten tulisi mieleenkään lausua tätä nimeä silleen "oikein", sanon aina dunksetdrunks. Ikuisuusprojektina olisi myös (nakittaa joku muu) kehittää jokin logo tälle. Mulla on kuulkaas huikeita pläänejä tän blogin varalle :D

30 day challenge

Jotta tämä mun bloggaaminen ei lopahtaisi heti alkuunsa, niin ajattelin ottaa tähän sivuprojektiksi tällaisen kuukauden mittaisen blogihaasteen. Haastoin siis itse itseni, niin kuin kaikki kovat tyypit tekee. Huomenna pääsenkin sitten kertoilemaan tarinaa tämän blogin nimensynnystä!

enmaltaodottaa

VIHDOIN tällä viikolla iskee teattereihin melko kauan odottamani The Great Gatsby. En ole lukenut kirjaa, en tiennyt että tämä on "uusintaversio", en tiennyt tästä koko höskästä yhtikäs mitään ennen kuin alkuvuonna kävin katsomassa Life of Pi ja tämä traileri alkoi pyörimään. Sen jälkeen tiesin vain sen että mun on aivan pakko nähdä tämä leffa ja tässä on yks upeimmista soundtrackeista hetkeen! Ja voiko mikään olla parempaa, että tässä on pääosassa Leonardo DiCaprio haha. Vaikkei siis edes ole se kaikkein lempparein näyttelijä mutta onhan se nyt hemmetin hyvä näyttelee ja tekee huikeit roolei ja ei se mikään rumakaan oo...

T: Leo_fani_since_Titanic_88

young money cash money

Nyt olisi esittelyvuorossa meidän lätsäkokoelma, joka on hieman kasvanut tässä kevään aikana. Sitä on selkeesti fiilailtu kesää! Snapbackien lisäks on tullut osteltuu uutuutena myös 5panelia. Niitä on vaan tarttunut mukaan kun on ollut niin paljon siistiä lätsää kaikkialla yhtäkkiä. Onko kukaan muu huomannut samaa? Mun tekis mieli ostaa niitä vielä enemmän, mutta meillä loppuu ihan oikeasti tila kaiken tavaran suhteen ja muutenkin pitää taas vähän rajoittaa tota shoppailua. Mulla on kanssa sellainen pieni ongelma että tykkään hirveesti pitää noita lippiksiä päässä, mutta näytän niiden kanssa ihan urpolta, etenkin kun kuvia katsoo. Naama siis jotenkin vaan loppuu kesken haha. Mut ehkä se on vaan totuttelukysymys niinku pipojenkin kaa ja pitää rokkaa niitä siis vaan entistä enemmän. Ja hei onhan ne sentään tänä kesänä niin super fäshön.

Ylin lätsä on ostettu Tukholmasta Footlockerista, TwoBopin lätsä tilattu Beyondista, Stussy Beamhillista ja Diamond Supplyn snapback jo lopettaneesta Cali Helsingistä. Däni osti myös toisen samanlaisen eri värityksillä mutta sille kävi vähän hassusti kun se tippui kerran skootterin kyydistä eikä sen koommin näkyilty. Oikealla kaikki on Obeyta, ylin on Beamhillista, camolätsä Junkyardilta, kaksi alinta Beyondista.

HBD!

Huu, aika menee liian nopee! Ei siitä ole kamalan kauaa kun tapasin 25-vuotiaan skeittarin ja nyt seukkaanki lähemmäs 3-kymppisen pelaajan kanssa. Vaikka se onkin välillä tosi ärsyttävä, itsepäinen, tuttuun ja turvalliseen takertuva, hermoheikki eikä koskaan suostu hempeilee mun kaa, niin on se ihan kiva tyyppi. Ja on se sentään jaksanut mua jo katella melkeen neljän vuoden ajan, mikä on aika siistiä.

Hyvää synttäriä siis ikälopulle ikinuorelle latinomiehelleni! Lahjoja turha odottaa enää, oot saanu ne kaikki jo etukäteen.

TwoBop

Tilasin Beyondista jokunen aikaa sitten yhen lätsän merkiltä, josta en ollut ennen kuullut. Kävin sitten tsekkaileen kyseisen merkin tumblria ja siellä oli sen verran siistiä settiä että oli pakko keräillä tänne blogin puolelle joitain niitä otoksia. Kuvissa ei näy tilaamaani lätsää, mutta esittelen sen asap muiden lippisten kaa!
Kaikki kuvat lainattu täältä.

vappendaali

Taas olis yks Vappu juhlittu! Kuvasaldo eiliseltä on ihan surkea ja musta ei ole yhtäkään kuvaa jossa en näyttäis ihan idarilta, vaikka koitinkin petrata asian suhteen että olisi saanut tännekin jotain matskua. Fail. Mut oltiin tosiaan Hakiksessa Ravintolalaiva Wäiskissä tutun synttärikemuilla jossa oli jotain räppijuttujakin. Aika lahjakkaasti tosin tuli missattua kaikki keikat...

Däni lähti jo aikasessa vaiheessa kotiin, mutta mä jäin vielä kavereiden kaa krebailee. Jossain vaiheessa otettiin taksi keskustaan ja kun jonotettiin Amarilloon mietin että mitäs helvettiä ja lähdin kotiin päin. Liftasin  ittelleni kyytiä kotio ja joku ulkomaalainen jäbähän siinä pysäytti autonsa tien sivuun ja tarjoutui heittää mut himaan kybää vastaan. Hyppäsin kyytiin ja vähän kyllä kuumotti kun se lähti kiertää jotain ihmereittejään, mut hyvin kyllä kotiin pääsin! Ei oo kyllä järki taas paljoa päätä pakottanut kun yksin lähen kännipäissäni liftailemaan. Kahdestaankin on siitä niin huonoja kokemuksia! On sitä nimittäin tullut juostua pitkin peltoja miehiä pakoon kun ei heittänytkään meitä minne haluttiin ja kuullut tappouhkauksia toiselta kun tuli vähän erimielisyyksiä. Oi niitä aikoja!

Ps. Jos malttaisitte kesään asti odottaa, nimittäin ajattelin silloin viimeistään hommata sen kameran!